Loisto on hyvätapainen herrasmiesori. Se on rauhallinen ja luotettava lähes jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Tammojen läsnäollessa Loiston on tietysti pakko hiukan tanssahdella, mutta silloinkin varoo tarkasti tallomasta ketään alleen. Loisto rakastaa harjaamista, kumisuallakin saa jopa vatsanalta raapia niin lujaa kuin vaan jaksaa, ori vaan nautiskelee korvat lurpallaan, silmät ummessa ja turpa pitkällä. Vedestä Loisto ei oikein pidä, mutta tyytyy siinäkin asiassa kohtaloonsa ja protestoi vain epäluuloisilla mulkaisuilla ja ärtyneellä hännänhuiskimisella. Loisto on vasta nuori ja sitä koulutetaan. Sen askeleet ovat näyttävät ja liikeradat virheettömät. Ori on erittäin jaksava ja sisukas työskennellessään. Se on kuuliainen ja yrittää aina parhaansa, nuori ikä tuottaa paljon väärinymmärryksiä, mutta ei Loisto niistäkään lannistu. Yrittää vaan vielä kovemmin. Se yrittää kunnes onnistuu ja palkitaan kehulla tai rapsutuksella. Loiston koulutuksessa onkin kehuminen ja rapsuttelu erityisen tärkeää. Muuten ori meinaa hermostua. Sen askellus on oikein mallikasta, ja se kulkee ryhdikkäästi ja hienosti kuolaimella. Se on helppo, suhteellisen kevyt ja eteenpäinpyrkivä ratsastaa ja ajaa. Loistosta kaavaillaan kilparatsua kouluratsastukseen ja valjakkoajoon.

Loiston isä, ori Tumma-Poika, on kohtalaisen menestynyt koulu- ja valjakkohevonen. Tämä komea tummanrautias herra on luonteeltaan poikkeuksellisen mukautumiskykyinen, se taipuu upeasti koulukiemuroihin ja siltä löytyy alkukantaista raakaa voimaa työajoon. Loisto on Tumma-Pojan ensimmäinen varsa, mutta sisaruksia on oripojalle varmasti tulossa myöhemmin. Loiston isänisä Viri-Poika oli ravurisuvustaan huolimatta menestynyt kouluhevonen ja on haalinut nimiinsä useita voittoja eritasoisista kilpailuista aina SM-tasolle asti. Alunperin siitä yritettiinkin ravuria, mutta jostain syystä sillä ei pää kestänyt niin vauhdikasta menoa. Se oli väriltään tummanrautias ja säkäkorkeudeltaan 162cm. Viri-Poika kantakirjattiin 6-vuotiaana III-palkinnolla ja myöhemmin 17-vuotiaana korotettiin II-palkinnolla kilpailumenestyksen ja jälkeläisnäyttöjen perusteella. Ori ehti saada elämänsä aikana 63 jälkeläistä, joista Tumma on viimeisimpiä. Viri-Pojan kuolemaan liittyy draamaa, se pääsi tarhasta pakoon ja juoksi junan alle 21-vuotiaana. Loiston isänemä, tamma Tummatar, oli kunnostautunut työhevoskilpailuissa. Se saavutti useita voittoja ja sijoituksia ja oli kuuluisa sisustaan ja voimastaan. Se oli pieni, vain hädin tuskin 150cm, ja väriltään rautias kermanvaalein liinajouhin. Se sai kolme varsaa joista Tumma oli viimeinen ennen Tummattaren kuolemaa 18-vuotiaana, kuolinsyystä ei ole tarkempaa tietoa. Viri-Pojan vanhemmat ovat tuntemattomampia, ori Virike oli ravuri ja kantakirjassa III-palkinnolla. Se menestyi kilpailuissa kohtalaisesti ja sai ennätyksen 29,1a. Se sai 48 jälkeläistä ja kuoli luonnollisesti kotitallillaan 27-vuotiaana. Isänisänemä Rilla oli vain 4-vuotias kun sen ainoa varsa Viri-Poika syntyi. Seuraavana vuonna se menehtyi ähkyyn. Jäi siis maailmalle arvoitukseksi mitä tästä tammasta olisi tullut. Tummattaren isä Loisto ja emä Siro olivat niinikään työhevosia, mutta eivät kilpailleet. Ne saavuttivat arvostuksensa arjen sankareina, isäntänsä korvaamattomina apureina kumpikin samalla tilalla. Kumpaakaan ei ole merkitty kantakirjaan. Ori Loisto ruunattiin 3-vuotiaana heti kun oli astunut Siron. Tummatar oli kummankin vanhempansa ainoa jälkeläinen. Sekä Loiston että Siron vanhemmat olivat niinikään tavallisia työhevosia. Niistä on saatavilla niukasti tietoa.

Loiston emä, tamma Valon-Taika, oli hyvin nuori ja vielä kilpailematon kun ori syntyi. Luonteeltaan se on melkoisen ynseä, mutta hyväkäytöksinen. Valon-Taika on yleispainotteinen, mutta kilpailee enemmän kouluratsastuksessa ja valjakossa kuin esteillä. Loiston emänisä, Elmeri, on komea rautias kouluori. Se on haalinut sijoituksia Vaativista luokista asti ja kilpailee menestyksekkäästi SM-tasolla. Ori on kantakirjattu II-palkinnolla 10-vuotiaana ja on tähän mennessä jättänyt nelisenkymmentä jälkeläistä. Tämä hyväluontoinen ja upea-askelinen ori kilpailee edelleen. Loiston emänemä, tamma Valopilkku, oli tavallinen ratsastuskoulun tuntihevonen. Tämä kilteistä kiltein tamma vietti elämänsä opettaen lapsia hevostenkäsittelyn saloihin. 16-vuotiaana se siirrettiin eläkkeelle, ja se varsoi kolme varsaa. Taika oli niistä viimeisin ennen Valopilkun kuolemaa 23-vuotiaana. Loiston emänisänisä, ori Einari, oli niinikään kouluratsu. Sekin kilpaili menestyksekkäästi SM-tasolla ja pääsi III-palkinnolla kantakirjaan. Einari ehti jättää vain 8 jälkeläistä ennen kuin kuoli traagisessa tarilerionnettomuudessa kisamatkalla vain 12-vuotiaana.Loiston emänisänemä, tamma Hurja-Tyttö, kilpaili myös, mutta lähinnä harrastetasolla. Se kilpaili helpoissa koululuokissa ja alle 100cm esteillä menestyksekkäästi. Tammassa olisi varmasti ollut potentiaalia enempäänkin, mutta omistajalla eivät rahkeet riittäneet. Hurja-Tyttö sai 3 varsaa, joista viimeisimmän kunnioitettavassa 25-vuoden iässä. Hurja-Tyttö lopetettiin ruoansulatusongelmien vuoksi vasta 28-vuoden ikäisenä. Loiston emänemänisä, ori Loisto-Valo, oli menestynyt kenttäratsu. Se kahmi mukavan määrän voittoja kisauransa aikana, ja hyväksyttiin kantakirjaan II-palkinnolla. Ori jätti 46 jälkeläistä ennen kun kuoli pitkäaikaisen sairastelun seurauksena 21-vuotiaana. Loiston emänemänemä, tamma Pilke, oli tyttärensä tavoin tuntihevonen. Pilke oli oikeastaan alunperin koulutettu ravuriksi, mutta oli vain yksinkertaisesti liian hidas. 5-vuotiaana se sitten ratsastuskouluun myytiin ja koulutettiin ratsuksi. Pilkkeen kerrotaan olleen hyväluonteinen. Pilke sai 2 varsaa ennen kuolemaansa 22-vuotiaana.

Tulossa...